TERVE =) Tästä on taas jonkun aikaa vierähtänyt että mamma saa aikaiseksi istahtaa ja kirjoittaa siitä mitä minulle kuuluu. Koneella se kyllä on niin kovin istunut että olen jo miettinyt ettei varmasti olis yhtään pahitteeksi vaikka alettais lenkkeilee hieman pitempiä ja hieman useammin, mutta näyttää puuskuttavan jo näillä olevilla lenkeillä sen verran että olkoon ja tehköön tehtäviään. Otsikkona oli Niisku, rakkauteni, ja rakkautta tämä onkin, siis minun ja Niiskun elo. Täytyypä myös sanoa että Niisku on ainut ja alkuperäinen öllykkäni joka on selvinnyt ehjänä ihan alku metreiltä asti, siis yli vuoden. Niisku nukkuu vieressäni, iloitsee kanssani, painii ja taistelee ja antaa rakkautta <3 Mamma on sanonut hieman ikävästi että Niiskulle on käynyt Michaelit, hieman vain toisinpäin.. Niiskusta on tullut aika tumma..
Heiiii, mikäs tossa Niiskun vieressä öllöttää? Hodari?
Mamma, mikä tämä on? Mihin Niisku hävisi? Täh?!
Minunkin pehmoni ovat monesti mystisesti kadonneet... Olen huomannut jotain herkkua ja sitten, kun se on syöty, niin råtta onkin poissa.
VastaaPoistaKannattaa käydä katsomassa pyykkinarulta, sinne minun råttäni on usein joutunut roikkumaan
terv. rotutoverisi Daci
Moi Daci =)
VastaaPoistaKiitos vinkistä, olenkin miettinyt että mikä kumma juttu tää on, herkkua tulee ja öllykät häviää. Ja mistään en enään ole löytänyt niitä öllyköitä joilta olen auttanut pumpulit mahasta..
Sinut on LIEBSTER -haastettu!
VastaaPoista..ehkä nyt patistelet emäntääsi useammin kirjoittelemaan seikkailuistasi.. ;)
http://iitujamasi.blogspot.fi/2012/11/fyssarilla-vol6.html
Terkuin
"Tampereen serkut"
Haaste olis tyrkyllä Toton blogissa! :D
VastaaPoista