Hyvää Joulua!


Hyvää Joulua teille kaikille rakkaille lukijoilleni. Tiedän että en ole nyt kovin ahkerasti täällä kirjoitellut mutta arvatenkin tiedätte että syyhän on mamman! Eli ei maha mamma saada kovin paljoa lahjoja.. toisin kuin uljaat, rohkeat ja ritarilliset henkilöt eli siis minä! =) Mammalla on vihdoin ja viimein ruhtinaallinen 2 viikon loma joten lupasi päivittää kuulumisiani näiltä "missatuilta" ajoilta, vai käyköhän lupauksen samoin kuin sen uudenvuoden lupauksetkin.. vähempi syömistä ja enempi liikuntaa.. tosin mulle kävis kyllä sellainen kompromissi ratkaisu että ruuan määrästä ei lähdettäis tinkimään mutta ulkoilla voisin vaikka aamusta iltaan =) Tosin nyt mittari näyttänyt -25-30c joten en minäkään hinkunut ulos ole, vaan enempi tykännyt köhnöttää leivinuunin lämmössä =) Mutta rauhaisaa Joulua ja ei syödä pukkia rakkaat ystäväni =)

Niisku


TERVE =) Tästä on taas jonkun aikaa vierähtänyt että mamma saa aikaiseksi istahtaa ja kirjoittaa siitä mitä minulle kuuluu. Koneella se kyllä on niin kovin istunut että olen jo miettinyt ettei varmasti olis yhtään pahitteeksi vaikka alettais lenkkeilee hieman pitempiä ja hieman useammin, mutta näyttää puuskuttavan jo näillä olevilla lenkeillä sen verran että olkoon ja tehköön tehtäviään. Otsikkona oli Niisku, rakkauteni, ja rakkautta tämä onkin, siis minun ja Niiskun elo. Täytyypä myös sanoa että Niisku on ainut ja alkuperäinen öllykkäni joka on selvinnyt ehjänä ihan alku metreiltä asti, siis yli vuoden. Niisku nukkuu vieressäni, iloitsee kanssani, painii ja taistelee ja antaa rakkautta <3 Mamma on sanonut hieman ikävästi että Niiskulle on käynyt Michaelit, hieman vain toisinpäin.. Niiskusta on tullut aika tumma.. 





Heiiii, mikäs tossa Niiskun vieressä öllöttää? Hodari?















Mamma, mikä tämä on? Mihin Niisku hävisi? Täh?!












1-v synttärit!

Kiitos, tässä tassu ja ruoka pöytään kiitos!
Paljon onnea vaan, paljon onneeeaaa vaaaan, paljon onneeeaa-aa Patuuu, paljon onneaa vaan! Kyllä kyllä laulu saa jatkua ja lahjoja voi tuoda, tämä on totista totta! Minä, ritari rohkea, komeista komein, bulldogeista hurjin ja ärjyin täytin tänään 1-vuotta! Aamu alkoi ihan normi viikonloppu ja vapaa-aamu linjaa... klo.7.00 herätin isäntäväen kurnutuksellani (mamma on sanonut että kurnutuksestani tulee mieleen jokin sammakko lauman rantautuminen sisälle, mut ei hätiä mitiä, minä poika se vain kurkkuani ja ääntäni aukaisen), yleensä tähän kurnutukseeni herää mamma jolloin ruoka ja ulos. Jo tuolloin mamma lauleskeli onnea onnea laulua ja rapsutukset ja pusuttelut oli ehkä hivenen pidemmät kuin normi aamuna, eli selvästi jotain kivaa on tiedossa kun mammakin jo aamusta laulaa =) No, jotain kummaa oli selvästi tapahtumassa, oli eväiden pakkausta, ulkoiluvaatteita ja ähh, voi ei! No niin, pikkutirppa otti jaliskassinsa eli se tietää nyt sitä että muut menee johonkin turnaukseen ja minä.. EN PÄÄSE mukaan! Kerran olen treenejä käynyt katsomassa mutta tilanne vaati sen että minä tehotykki, hyökkääjä, keskikenttäpelaaja, puolustaja, maalivahti ja libero ajettiin ulos pelistä ja sen jälkeen olen pelannut ihan sanotaanko nyt näin, kotikisoja =) No, sillä välin otin piiiitkät ja hyvät päiväunet. Ovi aukesi ja laulu raikasi, nyt juhlitaan!! Kakkuna oli sydänpateeta ja lahjakin oli maittava, illan piti kruunata ilta/yö mökillä mut vettä tuli kun aisaa, salamoi ja taivas murisi joten pötkötellään ilta uuden luun kans ja katotaan Lontoon olympialaisia... nautiskellaan..
Argh, arvasin ettei pelkkä tassu taas riitä, laulakaa ÄKKIÄ ja antakkee LUPA!

Sydänpateeta, suosittelen <3

Kukkuu, kuka tai mikä siellä?


Synttäri luu <3 ja kaiken varalta myös vanha..









Juhliminen on rankkaa puuhaa...









Juhannus 2012


Mamma on puhunut jo jonkin aikaa että juhannuksesta kun loma alkaa niin sitten vaan ollaan ja öllötellään, ja minunkaan ei tartte yksin huushollia päivisin pystyssä pittää, vaan mitä tapahtuukaan kun se niin kauan ja hartaasti odottamani juhannus sitten tuli. Ei unta silmän räpäystäkään, ei joutanut uljas kehoni makoilemaan, päiväunista puhumattakaan. Mamma tuumaili mökille päästyämme että nyt nautitaan, siis hetkonen.. minulla oli hommaa enempi kuin ranskislaki sallii sillä toimin: lifegardina, purserina, kipparina, tontin vartijana, itikan syöjänä (meni siinä muutama muukin ötökkä samantien), kokon vahtina, ja täytyihän jonkun piilotella ja kuletella tirppojen rantalelut paikasta a paikkaan b ja c ja d.. ja .. ja.. huh, mikä juhannus! No täytyy myöntää että kivaa myös oli...




Kapteeni Patu odottaa matkustajien saapumista veneeseen..














Matkustajien tsekkaaminen..














Hii-o-hoi..













Tässä touhussa olikin hommaa, sillä tirppanat meni vedessä sinne, tänne ja tuonne, kiljuivat ja mesoivat, oli palloa ja muita leluja ja ikävintä koko touhussa oli se että itse en niiiiiin kovin innokkaana ollut veteen menossa..


.. Mutta sitten ei luonto antanut enää periksi katsoa kuinka suorastaan pallo huusi nimeäni... (Mamma arvasi tilanteen ja laittoi flexillä minut kiinni sillä Oulujärven vesimittari näytti +14 astetta, niin mamma ei ollut innoissaan lifegard pestistään..)
Mamma, nämä koppakuoriaiset ovat huomattavasti rapsakampia kuin itikat..





Ai, tämä kuva... niin no taisin minä hieman oikaista koipiani =) Tosin tähänkään en olisi millään joutanut mutta mamma rauhoitti välillä tilanteen ja laittoi minut koivuun kiinni.

Kesämies



Kun mittari näyttää ulos ja sisälle samoja lukuja voi olla hyvin varma että nyt se on tullut: Kesä! Tekee mieli olla koko ajan pihalla, haistella ja maistella kaikkea kasvavaa ja ei kasvavakin maistuu, tuulen mukana lentäviä pikkuöttejä ja lehtiä, mamman kukkapenkkiin viskelemiä siemeniä ja kaikkea sitäkin mitä se sinne istuttaa.. ja kaikki maistuu kesälle =) Olen juossut pallon kanssa raivoisasti, hyökännyt ja puolustanut, mamma sanoikin että voisin yksin pelata koko pikku-tirpan joukkuetta vastaan ja luultavasti pyörittäisin koko kentällisen.. On mahtavaa kun jälleen voidaan tepastella metsässä, (niin että näen jotain eteeni ja minusta näkyy lumen alta muutakin kuin pieni töpöhäntäni =) etsiä uusia hajuja, paikkoja ja puroja. Olen suunnaton puro-fani, tarkistan tienpiellukset ja sillanaluset, ja voi sitä riemua kun löytyy puro =) Ei, en suinkaan mene sinne kastautumaan vaan tykkään katsella sitä.. voisin tuijottaa sitä niin kauan että viimeisetkin veden rippeet ovat kulkeutuneet ohitseni.. eli ikuisuuden. Pieni poikkeus piti tehdä kun aurinko helotti pilvettömältä taivaalta ja oli ihan julmetun kuuma, ja lenkillehän sitä piti päästä. Aluksi kaikki olikin ihanaa, mahtavaa, kunnes tuli kuuma!! Näin kun mamma vilkuili hieman huolestuneena minuun päin, mulkauttelin mammaan yhtä huolestuneita katseita takaisin, oltiin varmaan aika koomisen näköinen pari, mutta yhdessä puuskutimme ensimmäiselle purolle. Nyt ei pelkkä rannalla chillailu riittänyt vaan nautin puron antimista, ihana raikas vesi. Kastelin hieman etutassuja, join, ja nautin kesästä <3 Mamma ei antautunut puron nautintoihin vaikka olisi varmasti tehnyt hyvää mammallekin..




Kesämies


Mamma laittoi minut, kesämiehen välillä jo remmin päähän kun lähdin kuin ohjus tuulen viemän pallon perään ja kerkesinpäs kaivaa myös mamman piilottamat siemenet maasta =)

Hyvää Vappua!

Hyvää ja "Rauhallista"  Vappua kaikillea!

Loppuiko kuvaukset? Nyt saa äkälintu kyytiä....
Täh?! Siis.. mikä lintupallo??.. En oo nähnyt...

Mihin minä nyt kakkaan?!


Hyvät ystäväni, minulla on ongelma! Mamma sanoisi nyt tähän että: -"Kyllä, ongelmia on ollut." Mutta nyt tarkoitankin OIKEATA ongelmaa, enkä ihme flunssaa/räkätautia joka vaivasi.. enkä samoihin aikoihin tapahtunutta käyntiä Countrypoliksessa kun mamma kiikutti minut sinne väittäen että minulla on rouheluun palainen jossain nielun uumenissa -> röntgen kuvia, rauhoittumista laboratorio kokeet ja nielun tutkiminen. (Kyllä, juuri tuossa järjestyksessä... ja sen voin sanoa että, suosiolla en röntgen pöydällä pötkötellyt! Siitä jätin merkiksi kasan irtokarvoja ja kaksi hihoistaan kuolaista naista.) Tulos: Ei kuumetta. Imusolmukkeet normaalit. Sydämessä ei sivuääniä. RTG:kuva keuhko-ontelo: ei normaalista poikkeavaa. Vatsaontelo: mahalaukussa hieman kaasua, ei muuta erityistä. Ei röntgentiivistä vierasesinettä. Nielustakaan ei mitään vierasesinettä löytynyt.. Ja tätä kirjoittaessa olo onkin jo oikein mainio, mutta pitkille lenkille en vielä pääse kun mamma höpöttää toipilas ajasta.. Niin siis siihen OIKEAAN ongelmaani! Lehdet ovat täynnä kirjoituksista "Koirankakka jalkakäytävällä, Koirankakka tien vieressä, Koirankakka kengässä, Koirankakka lumi penkan päällä, Koirankak... Hetkinen.. Nyt hieman takaisin päin!! Siis koirankakka lumipenkan päällä, siihen ryhmään kuulun minä! Olen lumipenkka kakkaaja, Kyllä, SE olen MINÄ!! Paitsi sitä on vaikea todistaa, sillä mamma kerää sen jostain syystä vielä parempaan talteen, no, huvinsa kullakin ja olen ollut jo pitkään sitä mieltä että mamma tarttee jonkin harrastuksen. Tänäänkin oli lumi jo aika vähissä, ja ihan hirvee kakka hätä.. siinä sitä juoksulla mentiin kohti ensimmäistä edessä olevaa valkoista pientä länttiä kohti ja aaaaahhh.. Yrityksistä ja maanitteluista huolimatta en ole vielä ruvennut antamaan itsestäni sen isompia heinikon tai risujen päälle.. vaikka jotenkin minulla on perstuntumassa sellainen olo että kai sitä on hädän edessä pakko antautua, joskus. Mutta päällimmäinen ajatus/ kysymys kuuluukin: Mihin minä kakkaan kun lumi on poissa? Kuka vei ulkohuussini?






Hyvää Pääsiäistä!


Tässä on ollut kiirusta ja vilinää, ja viime viikonlopun osallistuminen virpomisiinkin jäi, sillä minä poika se olin Polvijärvellä näyttelyssä ja hyvin tuloksin palailinkin kotiin.. mutta siitä juttu sitten erikseen sillä kiire vie ja mamma pyysi toivottamaan Hyvää Pääsiäistä! =)

Meilläkin todistettavasti OLI rairuoho ennen kuvaus sessiota..

.... ja kukko...

Match Show Ristijärvi 24.3.2012


Eilen mamma bongasi lehdestä, että ihan tässä naapurikunnassa järjestetään match show kilpailu ja siitähän se ajatus jälleen lähti.. No, oikeastaan ajatus on lähtenyt jo hieman aiemmin, että harjoitusta on saatava sillä minut on ilmoitettu Polvijärven näyttelyyn joka on jo 1.4 siis viikon kuluttua!! Mamma on etsinyt kaikenmaailman kolkat jotta saatais alettua näyttelykoulutus ja ensiviikolla päästäänkiin harjoittelemaan.. mutta hyvin vihreinä Polvijärvelle matkaamme, mutta jostakihan se on aloitettava =) Siis matkasimme aamulla Ristijärvelle jossa olimmekin jo hyvissä ajoin, osallistuimme pentu kehään ja lapsi-koira kilpailuun. Koiria tuli yllättävän paljon paikalle mutta en minä ollut moksiskaan niistä.. katselin ja haistelin, ja olipas siellä oman rotuni edustajia 2 muutakin saapunut, toinen oli myös pentu ja toinen oli 9-vuotias veteraani.
 No, aamu alkoi lapsi-koira kilpailulla johon minä iso-tirpan kans matkasin. Kyllä olin kiltisti ja kunnolla, mutta välillä minulla oli hirveä hinku rynnätä kesken ympyrän kävelyn katsomaan mitä kehän ulkopuolella töröttäville ihmisille kuuluu.. ja välillä kokeilin myös miten minut saa liikkeelle jos teen äkkijärrutuksen.. hyvinhän se tirppa siitä selvisi.. olimme sijoituksessa 4.  Minä sain ruusukkeen ja makupalapussin, tirppa sai lippalakin joka oli täynnä karkkia.. Nii-iin tapahtuihan siinä lopussa tai ei minun mielestä siinä tapahtunut kummempia mutta siinä meidän vieressä viidenneksi sijoittunut oli laittanut sen lippiksensä siihen maahan, tietty nurinpäin ja karkit sisällä.. niin yht äkkiä tirppa havahtui kun pääni oli siellä lippiksessä, no vetäisi minua hieman sivuun ja huomasi että minulta roikkui piiiitkät kuolat suupielistä.. taisi sen huomata muutama muukin kun sain hieman huvittuneita naurun pyrähdyksiä. Sitten alkoikin pentuluokka ja mamma olikin heti ensimmäisessä parissa.  Tuomari jutteli leppoisia ja muutama ympyrä siinä käväistiin, takana oleva kultaisennoutajan pentu kiinnosti minua aikalailla ja kovasti yritin vilkuilla taakse että meneekö se ohi vai ei.. ei mennyt, sitten käväisin pöydällä jossa tuomari hieman kosketteli sinne tänne mutta ei sen kummempaa ja sitten edes-takaiset ja paikalla seisominen. Minä sain sinisen nauhan johon oli kiedottu 2 isoa keksiä, slurps. Sitten kun kaikki 19 pentua oli käynyt pyörähtämässä, menin 10 muun sinisen kanssa takaisin kehään. Pari ympyrää ja sitten tuomari sanoi että meidän täytyy seisoa nätisti että 5 tipahtaa nyt pois. Mammaa jännitti tuleeko tuomari kättelemään ja kiittämään osallistumisesta.. ei tullut! 
Yksi ympyrä ja seisominen.. oltiin loppujen lopuksi sija 3. ja mamma halaili ja pussaili, luulen että mamma oli aika ylpeä minusta =)  Palkinnoksi sain ruusukkeen, namupaloja ja tennispallolelun. Hieno, leikkimielinen kisapäivä takana =)
















Mamma huomasi yhden mokan matkalla.. tummat vaatteet. Täytyy toivoa että muistaa laittaa vaaleampaa ens viikolla jotten häviä sen housujen väriin...