Vieras esine

Tapahtui muutama päivä sitten.. Yöööökkkkk... ja sitten lensi, oksennus. Tarkoin varjeltu olohuoneen matto sai kunnon pläjäyksen, osittain sulamattomia, liman ja nesteen sekaisia nappuloita ja muita.. No hyvä on, en erittele ja kerro koko kauheutta mutta sen sanon, että mammalla valui vedet silmistä sitä siivotessa, ja herkkä ihminen hän ei ole, joten siitäkin voit jotakin päätellä =D No, mattoa viedessä ulos, minä, minä yöööökkkk ja taas lensi ja siitäpä se alkoi sutjakkaasti loppuillan, aamuyön ja loppuyön, jos minä en aamulla näyttänyt kovin freshiltä niin ei kyllä mammakaan! "-Huomenta, meillä vaavi sairastaa ja sen takia joudun pitämään sairaslomapäivän, kyllä, pahasti sairas.. Käytän tänään lääkärillä. Niin eihän se meidän vaavi ole vasta kuin 5 1/2kk" -TÄH?! No olihan siinä mammalla selitettävää ja ihan selittelemällä ei sairaslomapäivä herunut, mutta pääasia että mamma oli kotona <3 Aamulla mamma soitti myös eläinlääkärille ja kertoi oksentelustani, mutta koska olin suhtkoht virkeä ja oksenteluni oli loppunut, olisi seuranta riittänyt niille, mutta ei mammalle! Niinpä minä ja mamma suuntasimme auton keulan kohti eläinlääkärin vastaanottoa. Siellä minua paineltiin mahasta, tutkittiin silmät ja korvat, mitattiin kuume ja tehtiin kaikennäköiset temput ennenkuin.... kuulin sanan RÖNTGEN. Niin mamma ja se lääkäri puki semmoiset ufohaarniskat päälle ja mamma otti etupuolen ja lääkäri takapuolen ja kellauttivat minut kyljelleen. No paniikkipieruhan siinä pääsi, lääkäri ei ollut selvästi tottunut tuoksuuni ja mamman ilmeestä näin, että tästä keskustellaan kotimatkalla. Mutta vastaanhan minä laitoin ja täysillä koko 8,6kg massallani, mamma sanoi jälkikäteen että pelkäsi minun koipireisipalani jäävän käteen, mutta ilman vahinkoja siitä selvittiin, lukuun ottamatta niitä ilmavahinkoja =D

No, röntgenkuva näytti, että minussahan on 2 vierasta esinettä, ja ne on jo hyvin lähellä tuloillaan. Joten seurataan tilannetta ja tulkaa uudestaan jos oksentelu jatkuu. Lääkäriltä päästyämme hurautimme kotia ja suuntasimme pienelle lenkille ja kakan sutkautettuani mamma korjasi sen talteen. Tarkisteltuamme se sisälsi yhden n.1,5cm luunpalasen!! (ja sitähän mamma kauhisteli kun on niiiiin pirun tarkka muutenkin noiden luiden suhteen) ja ihan kuin pienen nepparinapin takaosan. No nyt ne oli poissa komaesta vartalostani. Voi kun mamma tietäisikin, (varaisi varmaan kausikortin röngteniin) mitä minä poika, ritareista rohkein, olen elämäni aikana napostellut maasta parempaan talteen eli mahaani niin.. itseasiassa on paljon parempi ettei tiedäkään..

Pieni poseeraus uuden pannan ja hihnan kanssa, mamma sanoi että nämä on  isojen poikien vermeet =)